Siirry pääsisältöön

Verijäljellä

Flame pääsi tänään kokeilemaan uutta lajia eli verijälkeä (mejä).
Jälki ei ollut pitkä (noin 20 askelparia), mutta siinä oli 9 makausta.

Alkuun veri oli jännittävää, mutta kun se pääsi jäljestämisen vauhtiin, se eteni kuin olisi jäljestänyt jo monta kertaa. Pari kertaa jouduin auttamaan, mutta suurimman osan matkasta Flame eteni täysin itsenäisesti.


Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Näyttelytreeniä

Flame on ilmoitettu syyskuussa kahteen näyttelyyn, joten nyt on jo todellakin aika alkaa treenaamaan näyttelyjuttuja. Seisominen sujui todella hyvin, mutta näyttelyhihna - se oli ihan kamala.  Kun laitoin hihnan kaulaan, Flame ei pystynyt liikkumaan lainkaan. Eikä aluksi myöskään ottanut nameja. Siksipä aloitimme alusta: Flame katsoi hihnaa ja sai nameja, Flame koski hihnaa ja sai nameja, laitoin hihnan Flamen kaulaan ja se sai nameja. Kun hihna meni pois, ei tullut nameja. Tuota treeniä on jatkettava.

Uusi harrastus - nosework

Fun kanssa aloitellaan nosework-kurssilla, niin pitäähän Flamenkin päästä kokeilemaan haistelujuttuja. Tässä pätkä toisesta treenistä eli tehdään vielä yhdellä purkilla pelkän hajukuvan vahvistusta (haju eukalyptus). Hienosti neiti haistelee ja malttaa keskittyä. 

Mejä-kurssin toinen kerta

Tänään oli jälleen mejä-kurssin treenikerran aika. Tällä kerralla ohjelmassa oli makuuttomat kulmat ja makuu keskellä suoraa. Jälki oli myös haasteellisemmassa maastossa kuin viime viikolla: tiheämpää puustoa ja aluskasvillisuuttakin enemmän. Lisäksi jäljen vieressä oli hirven jätöskasa, joten riistaakin maastosta löytyi. Alun vahvistuksen jälkeen Flame jäljesti suorat tosi hienosti ja merkkasi makuun. Kulmat olivat haastavia. Se kyllä yritti ratkaista ongelman, mutta jostain syystä se etsi kaikista muista suunnista paitsi sieltä, mihin jälki jatkui. Oli myös selkeitä pätkiä, joita se meni ilmavainulla ja siten hieman jäljen sivussa.